Kielitaito on rikkaus - myös viittomakielen

Tällä viikolla on vietetty kansainvälistä kuurojen viikkoa ja viikko päättyy tänään kansainväliseen kuurojen päivään. Kuurojen maailmanliitto WFD on suositellut viikon teemaksi kaksikielisyyttä tunnuslauseella Sign bilingualism is a human right - viittomakielisten kaksikielisyys on ihmisoikeus.

Viittomakieli on luonnollinen kieli, joka on usein kuuron äidinkieli. Kuurot pitävätkin itseään kieli- ja kulttuurivähemmistönä, eivätkä vammaisina. Suomi on viittomakielisille vieras kieli, mutta nykyisin lähes kaikki kuurot lapset saavat sisäkorvaistutteen. Se on leikkauksella kalloon asennettava laite, joka mahdollistaa hyvän kuulon kuuroille tai kuuroutuneille. Laitteen avulla kuuro voi kuulla puhettakin ja oppia suomen kieli.

Jostakin syystä jotkut lääkärit uskovat viittomakielen haittaavan implanttia käyttävän lapsen puhutun kielen oppimista. Tämä ei kuitenkaan voi mitenkään pitää paikkansa: miksi kuuleva lapsi hylkäisi puhutun kielen ja käyttäisi vain viittomakieltä, jos kuitenkin kuulee puhetta? Sitä paitsi konkreettisten viittomien luulisi helpottavan abstraktien sanojen ymmärtämistä. Oikeastaan kaikkien implantin käyttäjien olisi hyvä hallita viittomakieli ja jotkut aikuisena kuuroutuneet ovatkin alkaneet opiskella viittomakieltä jopa implantin hankkimisen jälkeen. Implantti on vain apuväline, ilman sitä ei kuule mitään, eikä implantti tuo luonnollista kuuloa. Kaksikielisyys on aina rikkaus, oli kielipari mikä tahansa - kaksikieliset oppivat ymmärtämään eri kulttuureja, kun saavat kaksi jo "äidinmaidossaan".

Kuurojen kuulevat lapset ja sisarukset kasvavatkin kaksikielisessä ympäristössä ja oppivat kaksi kieltä automaattisesti. Mutta entä muut, joilla on kuuroja lähipiiirssä tai muuten kiinnostusta opiskella viittomaan? Viittomakieltä ei aina ymmärretä oikeaksi kieleksi ja sitä pidetään vain apuvälineenä. Tämä näkyy ainakin siinä, että viittomakielen opiskelu sujuvaksi on Suomessa hyvin vaikeaa ellei tarvitse sitä "aivan ehdottomasti" esimerkiksi vaikean kuulovamman tai ammatin vuoksi. Odotan sitä päivää, kun viittomakieltä aletaan opettaa edes lukioissa yhtenä vieraana kielenä muiden joukossa. Kielitaito on aina rikkaus ja viittomakielisten asema paranisi huomattavasti, jos viittomakieltä voisi opiskella nykyistä laajemmin. Viittomakieliset kuurot eivät yleensä osaa puhua suomea, toisin kuin muiden kielivähemmistöjen edustajat. Miksi siis viittomakieli ei jo ole osana lukioiden kielivalikoimaa?

home sweet home

pahoitteluni etten ole oikein julkaissut minkäännäköistä jouluun liittyvää postausta, tämä vuosi on vaan jotenkin niin erilainen ettei sitä uutta rytmiä ole vielä löytynyt ja aikakin on mennyt niin hurjan nopeaan, etten ole edes huomannut kuinka lähellä tuo aattopäivä onkaan! palailen siis mieluummin vasta huomisen jälkeen jakamaan tunnelmallisia kuvia aatosta ja väsään tähän väliin vihdoin kotipostauksen kakkososaa makuuhuoneen, parvekkeen sekä olohuoneen toisen seinustan a.k.a ruokailutilan muodossa. keittiöstä en vieläkään onnistunut saamaan minkäännäköisiä kuvia, mutta yritys on edelleen kova!

 makuuhuoneemme on suhteellisen pieni, mutta eipä siellä tuon enempää tilaa tarvitsisikaan. kunnon kahdenhengen sänky ja yöpöytä mahtuvat vaivatta ja kävelytilaa jää silti reippaasti. sänkyä vastapäätä olevalla seinällä on tosiaan liukuovinen kaapisto ja hyllytilaa löytyy hurjasti. vaatekaappi on myös erittäin syvä ja kuka nyt ei rakastaisi lattiasta kattoon ylettyviä peiliovia? varsinkin, kun edellisessä asunnossamme meillä ei ollut kokovartalopeiliä pitkään aikaan tuntuvat nuo ja vielä samanlaiset eteisessä nykyään aivan luksukselta!

ruokapöytäämme olen parhaani mukaan yrittänyt laittaa edes hieman jouluisemmaksi teemavärisen liinan, kynttilöiden sekä manteli-rusinapurkin muodossa, mutta etenkin nuo orkideat eivät ihan tuo haluttua mielikuvaa. oikeassa alakulmassa näkyykin hieman sohvan kulmaa, joten osaatte yhdistää miten päin sitä nyt ollaan. kuvassa näkyy myös eteistä ja sen peiliovinen kaapisto josta makuuhuoneen kohdalla jo mainitsinkin. tuo kello olisi yhä tarkoitus ripustaa seinälle, mutta se odottaa tapetointihaaveitten toteutumista tuossa puhelinpöydän päällä. ja kyllä - NYT mulla on täydellinen visio siitä, miten haluan asuntomme seiniä sekä yleisilmettä kohentaa, mutta niissä saattaa kestää. höh!

Musaviikko: Vanilla Ninja

Vanilla Ninja on virolainen poprock-yhtye. Yhtye perustettiin vuonna 2002 ja ensimmäinen albumi, nimeltään Vanilla Ninja, julkaistiin 2003. Alkuperäiseen kokoonpanoon kuuluivat Katrin Siska, Piret Järvis, Lenna Kuurmaa ja Maarja Kivi. Myöhemmin Maarja Kivi jätti yhtyeen ja tilalle tuli Triinu Kivilaan. Sittemmin hänkin jätti yhtyeen ja nyt Vanilla Ninja on trio. Vuoden 2006 jälkeen yhtye ei tosin ole julkaissut uutta musiikkia. Yhtye on kerännyt suosiota eri puolilla Eurooppaa ja erityisesti saksankielisissä maissa.

Cool Vibes *****

Vanilla Ninja edusti Sveitsiä Euroviisuissa vuonna 2005 laululla Cool Vibes ja saavutti 8. sijan. Cool Vibes on genreltään luullakseni pop- tai goottirockia. Joka tapauksessa epätavallisen raskasta Euroviisuille ja Cool Vibes olikin ehkä jo liian hyvä Euroviisuihin! Sävyltään synkän, surumielisen ja toisaalta mahtipontisen laulun sanoitus kertoo ainakin erään tulkinnan mukaan huumeriippuvuudesta.

Blue Tattoo ****1/2

Blue Tattoo ilmestyi samannimisellä levyllä vuonna 2005. Dramaattinen video kuvastaa laulun sanoitusta: yhtyeen jäsenet laulavat jäätiköllä (tai tundralla) samalla kun munkit tarpovat eteenpäin pelastamaan pimeyden henkien jäähän vangitsemat sielut. Musiikkivideo oli tällä onnistuneempi kuin Cool Vibesillä, koska sen yhteys sanoitukseen on ilmeisempi. Tarina on ehkä hieman epätavallinen, mutta laulu ja musiikkivideo ovat komean dramaattisia ja mahtipontisia. Dramatiikkaa riittää munkkien vaeltaessa pimeässä soihtujen valossa ja suorittaessa riittiään.

When the Indians Cry *****

Hieno, mutta niin surumielinen ja kaihoisa laulu vuonna 2004 ilmestyneeltä Traces of sadness -levyltä. Sanoituksen sisältöön en oikein saa otetta. Laulun nimi ja sanoituksen kohta "When the indians cry and the eagles die" viittaa intiaaneihin. Videolla esiintyy myös vanha intiaanimies ja hevosia, joilla muutamassa kohti ratsastetaan. Toisaalta puhutaan myös rakkaudesta ja muutoksesta - "koska muutoksen tuulet puhaltavat taas". Ehkä on parempi olla heittämättä arvauksia ja keskittyä nauttimaan tästä niin hienosta laulusta.

Liar ****

Tämäkin laulu oli mukana Traces of sadness -levyllä. Laulu kertoo petetyksi tulemisesta. Ensin videota katsellessa saattaa ihmetellä, miten moottoripyöräkilpailut liittyy mihinkään, mutta loppu antaakin vastauksen. En tästä laulusta osaa enempiä sanoa, tämä on ihan kiva.

Tällä laululla, kuten When the Indians cryllä voi vielä olla jokin taustatarina, joka auttaisi ymmärtämään laulun sanoitusta. Minä en tosin tiedä kummastakaan

all about the base

hiljattain meikkirutiinini kokivat oikein kunnon uudistuksen meikkipussin joulusiivouksen myötä. olen aina ollut melko laiska meikkaamaan, enkä ole kiinnittänyt sen enempää huomiota tuotteisiin tai niitten sopivuuteen omalle iholleni. pitkään olen mennyt linjalla: kevyt meikkivoide + puuteri + poskipuna ja eniten olen tuskaillut meikin kestävyyden sekä peittävyyden kanssa. vaikka ihoni onkin ollut aina melko hyvässä kunnossa enkä ole kärsinyt finneistä tai muista epäpuhtauksista muutamaa satunnaista lukuunottamatta, olen silti kaivannut vielä hieman tasaisempaa ja virheettömämpää illuusiota pohjameikiltäni. nyt vasta koitti kuitenkin viimein hetki, jolloin päätin oikeasti tehdä asialle jotain.

1. aloitin homman ihan alusta, ja lähdin etsimään kunnollista meikinpohjustusvoidetta - tuotetta, jollaista en ole ikinä edes omistanut, mutta kuullut niin paljon että kai sen toimivuudessa on jotain perää oltava. kasvojeni ihoni on etenkin näin talviaikaan hyvin kuiva, joten lähdin etsimään ennenkaikkea kosteuttavaa tuotetta. olin lukenut paljon hyvää lumenen tuotteista ja juurikin sen valikoimaan kuuluvasta kosteuttavasta pohjustusvoiteesta, joten suuntasinkin ensimmäisenä tutkailemaan kyseisen merkin hyllyväliä. tässä kohtaa tein jotain mitä en ole ikinä aiemmin kokeillut, nimittäin hylkäsin kaikki kauhukuvani ja kysyin myyjältä neuvoa. kertoessani haluavani ensisijaisesti pohjustusvoiteen joka antaa meikille kunnolla pitkäkestoisuutta, päädyimme kosteuttavan tuotteen sijaan cc color correcting & blurring primeriin. sopii kuulemma myös hieman pintakuivalle iholle mainiosti ja tuo ennen kaikkea sitä toivomaani pitkäkestoisuutta. jälkimmäisessä olikin myyjä ihan oikeassa, mutta ihoni kaipaisi kuitenkin selkeästi sitä kunnolla kosteuttavaa voidetta jota alunperin mietin. toiveenani meikiltä on myös tietynlainen heleys jota tämä ei kuitenkaan tuo, vaan lähinnä tekee ihosta mattapintaisen. mietinkin, että onnistuisikohan kahden tuotteen yhdistäminen; tämän jo omistamani pohjustusvoiteen pitkäkestoisuuden kun saisi yhdistettyä tuon haluamani, kosteuttavan ja heleyttävän tuotteen ominaisuuksiin...

 2. valokynää olen käyttänyt aiemminkin satunnaisesti, tosin hieman 'vääriin' tarkoituksiin joihin olen sen kuitenkin kokenut soveltuvan hyvin. olen käyttänyt hyvin vaaleansävyistä etenkin kulmakarvojen välissä sekä leualla, jotka itselläni helposti alkavat hieman punoittaa. pieni määrä valokynää meikin alla on tasoittanut helposti ihon sävyä juurikin haluamistani kohdista ja toiminut samalla tavalla loistavasti myös esimerkiksi ihon mahdollisten epäpuhtauksien piilottamisessa. hieman suuremman määrän olen sitten valokynän tarkoituksen mukaisesti lisännyt kasvojeni kohtiin, joita haluan nimenomaan korostaa. vanhan tuotteeni tultua tiensä päähän päädyin myöskin tämän suhteen lumenen puoleen, jolta löytyi ainoana haluamaani, kunnolla vaaleaa sävyä.

3. nestemäistä meikkivoidetta en ole käyttänyt moniin vuosiin, en sitten yläasteaikojen ensimmäisten meikkikokeilujen jälkeen. kaikki testaamani tuotteet olivat aina joko liian vaikeita levittää tai väärän sävyisiä ja tekivät kasvoista hyvin tunkkaisen näköiset. nyt kuitenkin totesin käyttämieni moussemaisten voiteitten olevan tosiaan liian läpikuultavia ja lyhytkestoisia, joten aika oli uskaltaa kokeilla jälleen muitakin. kerroin myyjälle avoimesti tästä 'traumastani' ja jälleen myös tarkat toiveeni meikkivoiteen suhteen. itse olin katsellut tässäkin asiassa lumenen toista voidetta, mutta sain kuulla sen olevan melko tukevaa tavaraa eikä ollenkaan kuivalle iholle sopivaa. päädyimme meikkivoiteenkin kanssa sitten lopulta cc -tuotteeseen, joka on kuulemma hieman kevyempää ja hehkuvampaa iholla, mutta silti peittävää ja pitkään kestävää. sävyikseni valitsimme lightin ja mediumin, mutta nyt noin viikon ajan näitä käytettyäni olen yhä varmempi siitä, että käyn todennäköisesti vielä hakemassa kolmannen, deep -sävyisen voiteen. tuo light kun on iholleni kuitenkin aavistuksen verran liian vaalea, enkä saa myöskään mediumilla tarpeeksi vahvoja varjostuksia aikaan. muuten kyseinen cc color correcting cream -meikkivoide on ollut kuin unelma, todella helppo levittää ja tuo juuri tarpeeksi peittävyyttä tukkimatta kuitenkaan koko naamaa. suosittelen ehdottomasti!

4. vielä viimeisenä kiinnitän meikkipohjani puuterilla. unohdin napata kuvaan mukaan toisen, vanhan  meikkipuuterini, joten tässä näkyy vain uusin ostokseni. lumenelta löytyi taas etsimäni, täysin sävytön mineraalimainen puuteri, jota taputtelen kasvoilleni ensin lähes kauttaaltaan. toinen puuterini on reippaasti tummemman sävyinen, ja sitä laitankin vielä lopuksi huiskulla kohtiin, joihin olen käyttänyt tuota tummempaa meikkivoidetta. varjostan siis kasvojeni 'reunat', eli käytän tummempia tuotteita hiusrajassa, varovasti ohimoilta leuan alle asti tuoden esimerkiksi poskipäät paremmin esiin sekä nenänpielissä.

Perhosen siiven iskut

Eräs ranskalainen kylä, syksy 1914:
Englantilaissotilas Henry Tandey kohtasi taistelukentällä saksalaisupseerin, joka oli haavoittunut. Tandey tähtäsi aseellaan kohti sotilasta ja aikoi ampua hänet. Tandey ei kuitenkaan pystynyt ampumaan haavoittunutta sotilasta, joten päästi hänet menemään. Saksalaissotilas nyökkäsi kiitokseksi ja meni menojaan. Myöhemmin on käynyt ilmi, että tuo saksalaissotilas oli todennäköisesti Adolf Hitler. Täyttä varmuutta asiasta ei voida saada, mutta mikäli näin todella oli, yksi laukaus olisi muuttanut koko 1900-luvun historian ja miljoonat ihmiset olisivat säästäneet henkensä. Yksi laukaus ja toista maailmansotaa ei olisi ehkä koskaan käyty.

Perhosvaikutus -teorian mukaan perhosen siiven isku Brasiliassa voi aiheuttaa tornadon Teksasissa. Ajatus liittyy kaaosteoriaan - mitättömältä vaikuttava tapahtuma voi johtaa suurempiin tapahtumiin ja lopulta aiheuttaa suuria mullistuksia tulevaisuudessa. Perhosen siivet iskivät myös 28. kesäkuuta 1914. Tuolloin Itävalta-Unkarin arkkiherttua Frans Ferdinand oli vaimonsa kanssa käymässä Sarajevossa. Pariskunnan epäonneksi heidän autonkuljettaja ajoi auton suoraan serbiterroristi Gavrilo Principin tielle. Princip ampui molemmat. Itävalta-Unkari suivaantui salamurhasta ja kuukautta myöhemmin julisti sodan Serbialle. Euroopan monimutkaiset sotilasliitot toimivat tehokkaasti - ja suistivat maanosan ensimmäiseen maailmansotaan. Yksi salamurha - toki dramaattinen tapahtuma yksinkin - johti ihmiskunnan historian siihen asti laajimpaan ja verisimpiin konfliktiin. Yksi laukaus ja ensimmäinen maailmansota syttyi. Toinen laukaus ja toinen olisi ehkä vältetty. Tapahtumien seurauksia ei aina voi etukäteen aavistaa - hyvältä vaikuttava teko voi johtaa odottamattoman tuhoisaan lopputulokseen tai tuhoisammat tapahtumat ovat voineet vain estää jotakin vielä pahempaa tapahtumasta:

Jos Hitler olisi kuollut 1. maailmansodassa, mitä olisi seurannut? Ehkäpä Hitlerin valtaannousu esti jotakin vielä hullumpaa ihmistä pääsemään valtaan, joka olisi saanut käsiinsä ydinaseita ja tuhonnut lopulta koko maailman... Ehkä kyseinen hullu kuoli 2. maailmansodan taistelutantereella, emmekä siksi tiedä hänestä. Tai ehkä hän ei syntynytkään, koska hänen vanhempansa kuolivat jo nuorina keskitysleirillä? Toisaalta, ehkä joku holokaustissa kuollut olisi keksinyt tehokkaan ja ympäristöystävällisen energiamuodon, joka seurauksena monet 2010-luvun ongelmista olisivat poispyyhittyjä. Miljoonat ihmiset olisivat säästäneet henkensä ja 2. maailmansota olisi vältetty. Ehkä.